keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Puuvartisten kasvien talvitunnistus


 

Hieskoivu Betula pubescens
  • Esiintyy koko Suomessa pohjoista lappia lukuun ottamatta.
  •  Hieskoivun varsi on nuorena rusehtava ja helposti repeilevä. Hieskoivun vuosikasvaimet ovat pehmeitä ja nukkamaisia. 
  •  Yksi- tai monirunkoinen puu tai pensas. korkeus 8–20 m.
  • Hieskoivun nuoret vuosikasvaimet ovat sileitä ja hennon karvaisia.
 Hieskoivun tasainen tyvi.

 Silmut ovat apean suippoja, pienehköjä, perättömiä, ruskeita tai tosinaan vihertäviä.


Rauduskoivu  Betula pendula
  •  Runko on paksu ja rosoinen. 
  • Rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu ja tulee yleisesti 25 metrin pituiseksi. 
  •  Rauduskoivun nuoret vuosikasvaimet ovat karheapintaisia. 
  • Rauduskoivun riippuvaoksaista muotoa nimitetään riippakoivuksi. 
  • Nuoren rauduskoivun tuohi on valkoista, mutta vanhemman puun rungon tyviosa muuttuu mustakaarnaiseksi ja halkeilee.

 Rauduskoivun kasvutapa ja latvuksen muoto.
Rauduskoivun latvus on usein haarautunut ja selkeää päärunkoa ei ole.Rauduskoivusta tulee iäkkäänä riippaoksainen

 Betula pendulaRauduskoivun silmut ovat kapean suippoja, pienehköjä, ruskeita.

 Betula pendulaNuoret oksat ovat kaljuja ja hartsinystermäisiä

Harmaaleppä Alnus incana 


  •  Esiintyy koko maassa.
  •  Kuori on tumma, nuorilla puilla kiiltävä ja vaaleanharmaa, joskus hieman ruskea- tai vihreävivahteinen. Kuori pysyy kauan sileänä, mutta vanhoissa rungoissa esiintyy pituussuuntaisia harjuja. Vanhana kuori saattaa halkeilla heikosti tyvestä, mutta varsinaista kaarnaa ei muodostu lainkaan. Rungossa on tiheässä pieniä, vaakasuoria korkkihuokosia. Kuorella elää monia jäkäliänharmaa tai harmaa. Talvisilmut ovat yleensä perällisiä ja 4–6 mm:n pituisia.
  •  Suomessa harmaaleppä voi parhaimmillaan kasvaa 25-metriseksi, tervaleppä hieman korkeammaksi. Monet lepät jäävät pieniksi pensaiksi.
  • Vaurioitunut puuaines muuttuu punaiseksi 
Hedenorkot ovat talvehtiessaan vihreitä ja kovia.

  Eminorkot muuttuvat talven aikana mustanruskeiksi

  harmaaleppä on sympodiaalinen eli haarajatkoinen, jolloin kärkisilmu muodostaa kukan, ja varren pituuskasvu jatkuu hankasilmusta.
Vaahtera Acer platanoides
Vaahteran levinneisyys euroopassa.
  •  Vaahtera kasvaa 10–20 metriä korkeaksi. Latvus on leveän puolipallomainen.
  •  Rungon kuori on ohut. Se on aluksi sileä ja kellanharmaa tai punertavanruskea, mutta se muuttuu jo varhain tummaksi ja muodostaa puun pituussuunnassa halkeillutta kaarnaa, joka ei putoa pois.
  • Vaahteran hedelmä on kaksilohkoinen lohkohedelmä. Lohkoissa on pitkä lenninsiipi.
  • Latvus on puolipallomainen ja vanhemmiten laaja. Latvuksen leveys on vanhalla puulla yleensä suurempi kuin korkeus.
  •  Metsävaahteran silmut ovat mustanpunaisia, leveän soikeita. Latvasilmu on isompi kuin sivusilmut. Silmut ovat kaljuja ja kiiltäviä.
Vaahteran silmu. Suojusledet ovat ruskehtavan punaiset

  Metsävaahteran siemeniä.
 Silmu aukeaa, kesä kuoriutuuVaahteran pyöreä latvus ja upea limenvihrä kukinta.
Koristeomenapuu
Tuomi Prunus padus
  •  Tuomi kasvaa usein pensasmaisena muodostelmana, jonka korkeus vaihtelee 3–12 metrin välillä. Selvää päärunkoa ei yleensä voi erottaa.
  •  Nuoren tuomen kuori on sileä, ohut sekä kiiltävän puna- tai tummanruskea. Kuorta läikittävät vaaleat korkkihuokoset. 
  • Puun vanhetessa kuori tulee uurteiseksi ja halkeilee pituussuunnassa. Väri muuttuu himmeän tummanharmaaksi ja ohutta kaarnaakin saattaa muodostua. 
  • Kosteana tuomen runko on miltei musta. Tuomen tunnistaa helposti kuoren voimakkaasta hajusta ja väkevästä mausta.
  •  Vesojen silmut ovat suippoja, silmusuomut mustanruskeita, tyvestä vaaleampia ja ripsilaitaisia. Silmusuomut varisevat aikaisin keväällä.
  •  Tuomen latvus rakentuu kaartuva- tai riippulatvaisista pystyistä oksista. Varsinkin vanhoissa puissa oksisto on laaja, taipuisa ja nuokkuva. Lyhytversoja tuomella ei ole.
 Tuomen silmu. Tuomen silmu ja kuoren väritys.


 Tuomen latvuksen muoto on munamainen ja valoisalla paikalla alas asti tuuhea.

Levinneisyys Suomessa

Tuomi kasvaa luonnonvaraisena Suomen eteläisimmiltä saarilta aina metsänrajalle saakka. Yleisyys ei ole kuitenkaan kauttaaltaan samanlainen. Tuomi on viljavan metsämaan tunnus, karuilta mailta sitä ei tapaa. Etelä-Suomen viljavilla seuduilla tuomia on runsaasti. Tuomen yhtenäisalueen raja kulkee Paraisten tienoilta, Toijalaan, Mouhijärvelle, Jämsään, Jyväskylään, Varkauteen, Joensuuhun ja Värtsilään. Paikoin tämän rajan eteläpuolellakin tuomiesiintymiä on harvassa esimerkiksi Etelä-Savossa. Pohjois-Suomessa, Lapissa, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Keski-Suomen pohjois- osissa tuomia on verraten harvassa, ainoastaan rehevimmillä kasvupaikoilla.(http://www.helsinki.fi)
Kuusi Picea abies
  •  Kuusi voi kasvaa 30–45 metrin pituiseksi.
  •  Neulasten pituus on 1,5–2,5 cm ja käpyjen 10–15 cm.
  • Lehdet: Neulasmaisia, talvehtivia, tummanvihreitä, oksilla yksittäin kierteisesti, tyvellä tappimainen kohouma. Lapa 1,5–2,5 cm pitkä, kapea, nelisärmäinen, teräväkärkinen.
  • Silmut: Kartiomaisia–soikeita, 5–7 mm pitkiä, ruskeiden suomujen peittämiä.
 Kuusen käpyjä, siemeniä.
 Kuusen neulaset ja varren suomumaisuus.
Kuusen latvuksen muoto.
Mänty Pinus sylvestris
  • Mänty kasvaa 15-30 metriä korkeaksi
  • Silmut ovat puikeita, miltei pihkattomia, kellanruskeita­–punertavia, oksien kärjissä.
  •  Kävyt ovat kartiomaisia, lyhyitä ja melko pieniä.
  •  Vanhoissa, vähintään 150 vuoden ikäisissä männyissä on kilpikonnankuvioinen paksu kaarna eli niin sanottu kilpikaarna,
  • noin 1/3 männyn tyvestä on harmaanruskeaa ja loput latvuksesta oranssinruskeaa.
  • Neulaset talvehtivia, sijaitsevat pareittain, kierteisesti. Lapa 4–5 cm pitkä, sinivihreä, jäykkä, teräväkärkinen. Karisevat yleensä 4–5 vuodessa.
  • Mäntyä esiintyy koko maassa.
Vanhoja mäntyjä.
Haapa Populus tremula
  •  Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi.
  • Norkkosuomut punaruskeita, sormiliuskaisia, liuskat pitkäkarvaisia.
  • Silmut sijaitsevat kierteisesti. Melko suuria, useasuomuisia, suippoja, teräväkärkisiä. Pinta tahmea, kiiltävä.
  • Esiintyymelkein koko Suomessa. Tuntureilla maanmyötäisenä matalana kasvustona.
 Haavan silmu
Haavan roteva latvus.
Haavan norkokukinto



Kataja Juniperus communis

  • Kaksikotinen, ainavihanta pensas (tai puu). 0,2–15 m
  • Lehdet: Neulasmaisia, talvehtivia, sijaitsevat varrella kolmen kiehkuroina. Lapa 10–20 mm pitkä, litteä, leveähkötyvinen, jäykkä, pistäväkärkinen, päältä siniharmaa, alta kiiltävän vihreä. Ilmarakojuova valkoinen
  • Silmut: Soikeahkoja ja munanmuotoisia. Suomut vihreitä tai ruskehtavia, teräväkärkisiä.
  • Käpy: Aluksi vihreä, myöhemmin sininen, 1–3-siemeninen, marjamainen (marjakäpy), kypsä kolmantena kukinnan jälkeisenä vuonna.
  • Katajan kasvutapa vaihtelee aivan matalasta, mattomaisesta muodosta tiheään pensaaseen ja jopa yksirunkoiseen puuhun
 Tuuhea kataja pensas.
 Katajan marjamaisia käpyjä. Sininen marja on kypsynyrt kaksi vuotta.
 Tyypillinen katajan kasvumuoto on alhaalta kuivettunut.

Koiranheisi Viburnum opulus

  • 1-3 metriä korkea pensas.
  • Silmut: Munanmuotoisia, epämukaisia, ruskeanvihreitä, kaljuja, kiiltäviä: silmut oksissa vastakkain.
  • Koiranheiden kuori ja puuaines ovat pahanhajuisia.
 Koiranheiden parillisia silmuja.
Koiranheisi, Guelder-Rose, Silmut, Varpu, Haara, Pensas

Terttuselja Sambucus racemosa
  • Siirottavahaarainen pensas. 2–4 m.
  • Silmut: Vastakkain, suuria, vastapuikeita–pyöreitä.
  • Haitallinen vieraskasvilaji.
  • Nykyisin melko yleinen suuressa osassa Etelä-Suomea.
 Terttuseljan pullea violetti silmu.
Terttuseljan silmu.
 Silmu ja verso.


Euroopanpähkinäpensas Corylus avellana


    Euroopanpähkinäpensas menestyy vyöhykkeillä I-III.
  • Kasvaa Suomessa 2–7 metriä korkeaksi ja varsin tukevarunkoiseksi, pystyksi pensaaksi.
  • Runkojen kuori on ruskeanharmaa. 
  • Oksat kasvavat aluksi suorina, mutta haaroittuvat viimeistään parin metrin korkuisina. Sivuoksat ovat yleensä samalla korkeudella rungon molemmin puolin. 
  • Kuluvan kesän haarat ovat siirottavasti nystykarvaisia ja väriltään ruskeita. 
  • Lehtisilmut ovat perättömiä, tylppiä, munanmuotoisia ja 2–3 mm pitkiä. Varjopuolella vihreitä ja punertavia, valonpuolella punaruskeita.
 Pähkinäpensaan silmuja ja verson hentoa karvoitusta.
 Pähkinäpensaan tiheä monirunkoisuus.
 Silmuja


Pihasyreeni 
Syringa vulgaris

  • Pensas tai pieni puu. 5–8 m. Juurivesallinen.
  • Silmut: Suippoja, ruskeita tai vihertäviä. Silmut vastakkain.
  • Kasvaa Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin saakka.
  • Oksat ovat pystyjä ja sileän ruskeita. Vanhemmat okast muuttuvat harmaiksi ja kuori karheutuu.
 Pihasyreenin silmu ja sileä verso
 


Tyrni Hippophaë rhamnoides

  • Pensas tai viljeltynä puu. 0,5–3 m.
  • Silmut epäsäännöllisen pyöreitä, muhkuraisia, kiiltävän ruskeita. 
  • Kuori on lajikkeesta riippuen vihertävän tai rusehtavan hopeinen. Kuori on pehmeää ja sileää.
  • Muodostaa tiheitä pensaikkoja muodostava pensas, joka lisääntyy kasvullisesti tehokkaasti vaakasuorien juurten ja juurivesojen avulla.
 Tyrnin silmuja.
 Tyrniin saattaa jäädä talveksi oransseja marjoja, jos linnut eivät löydä niitä.
 Tyrnin piikikkäät oksat.

Vadelma Rubus idaeus

  • Juurivesallinen pensas (puolipensas). Juurakko monivuotinen, maanpäällinen osa 2-vuotinen. 0,5–1,5 m.
  • ilmaversot ovat pystyjä tai hieman kaarevia. Ensimmäisenä kesänä piikkinen verso on vihreä ja haaraton, mutta puutuu syksyyn mennessä. Vasta toisena kesänä se haaroo, kukkii ja marjoo, minkä jälkeen verso kuolee.
  • Silmut ovat pitkulaisia, vihertävän tai punertavan ruskeita ja parittomia.
  • Kasvupaikka: Kivikkoiset mäet ja kalliot, hakkuualueet, tien-, pellon- ja metsänreunustat, rantalehdot. Myös viljelykarkulainen tai -jäänne.
 Vadelma muodostaa rönsyilemällä pusikon.
 Vadelman silmu ja piikikäs verso.
 Vadelman silmu.

Juhannusruusu Rosa spinosissima

  • Pensas. 0,5–1,5 m. Juurivesallinen.

  • Silmut: Kartiomaisia, hyvin pieniä, (vihreitä–)punertavanruskeita.
  • Hedelmä: Kiulukka pieni (10–15 mm), pallomainen, tavallisesti tummanpunainen–lähes musta.
  • Kasvupaikka: Pihat, puutarhat, niityt, nummet, kivikkorinteet, hietikot, dyynit. Aurinkoinen tai puolivarjo. Maaperän suhteen vaatimaton, kuiva tai tuore vettä läpäisevä maa. Etelä-Skandinaviasta Islantiin saakka.
  • Juhannusruusut ovat tiheä- ja ohutpiikkisiä, osa piikeistä käyriä ja harvemmassa.
  •  Juhannusruusun silmu ja piikkeja, sekä vihreä verso.
     ^^


    Kiiltopaju Salix phylicifolia
    • Pensas. 0,5–3 m.
    • Silmut: Kierteisesti. Ruskeita, teräviä, kapeahkoja, kaljuja. Silmut ovat yksisuomuisia
    • Kasvuppaikka: Rannat, korvet, pellot, niityt ojat, tienvieret.
    • kasvaa hyvin monenlaisilla kasvupaikoilla koko Suomessa.
    • Kiiltopajulla on pitkät, ruskeat tai punertavat lakankiiltoiset versot.
     Kiiltopajun silmuja ja ruskean vihertävä verso.

     Kiiltopajun kukka aihioita, jotka avautuvat heti ilmojen vähän lämmettyä. usein pääsiäisen tienoilla.
     Kiiltopajun kasvumuotoa.


    Metsäomenapuu Malus sylvestris
    • Metsäomenapuu on yleensä tiheälatvuksinen, oraoksainen, 3-8m oleva pieni puu tai leveä pensas.
    • Silmut: Munanmuotoisia, punavihreitä, kiiltäviä, kaljuja. Silmusuomujen laidat lyhytkarvaiset.
    • Kasvupaikka: Kuivat tai kuivahkot, kivikkoiset rinnelehdot ja lehtokalliot, rantalehdot ja -pensaikot, lehtoniityt. Kalkinsuosija.
    • Uhanalaisuus: Vaarantunut, rauhoitettu koko maassa (ei Ahvenanmaalla).
     Metsäomenapuun kärkisilmu.
    etsäomenapuun kukkasilmuja
     Vanhan metsäomenapuun runko.

    Lähteet:
     Hieskoivu:
    1. www.wikibedia.org
    2. www.luontoportti.fi
     Rauduskoivu:

    1. Oma kuva

     Harmaaleppä:
    1.  www.helsinki.fi
    2.  www.ikkunasuomenluontoon.fi
     Vaahtera:
    1.  www.helsinki.fi (Kuva Arja Hossi)
    2.  www.wikibedia.org 
    3. www.hymy.fi
     Tuomi:
    1.  www.rikkaruohoelamaa.blogspot.fi
    2. www.luontoportti.com
    3. www.toisellapuolenlahden.blogspot.fi
     Kuusi :
    1.   Kuusen kävyt- www.wikipedia.org
    2. www.luontoportti.com
    3. www.luontoportti.com
     Mänty:
    1.   Männyn käpyjä- www.wikipedia.org
    2.  www.luontoportti.com
     Haapa:

    1. www.luontoportti.com
    2. www.luontoportti.com
    3. www.luontoportti.com
    Pähkiinäpensas:
    1. www.luontoportti.com
    2. www.luontoportti.com
    3. www.paratiisinpalasia.blogspot.fi
    Kataja
    1. www.luonnossa.org
    2. www.taivaannaula.org
    3. www.jata.vampula.net
    Terttuselja:
    1. www.luontoportti.com
    2. www.luontoportti.com
    3. www.versojavaahteramaelta.blogspot.fi
    Pihasyreeni
    1. www.luontoportti.com
    2. www.versojavaahteramaelta.blogspot.fi
    3. www.puutarha.net
    Tyrni
    1. www.luontoportti.com
    2. www.luontoportti.com
    3. www.aikaajalta.blogspot.fi
    Vadelma
    1. www.luontoportti.com
    2. www.yle.fi
    3. www.silmustasatoon.blogspot.fi
    Juhannusruusu
    1. www.luontoportti.com
    2. www.versojavaahteramaelta.blogspot.fi
    3. keskustelupalsta: www.puutarha.net
    Kiiltopaju
    1. www.luontoportti.fi
    2. www.kulumus.blogspot.com
    3. www.eskonkuvat.fi
    Metsäomenapuu
    1. www.luontoportti.fi
    2. www.luontoportti.fi
    3. www.luontoportti.fi
    4.